Kuvia eduskuntaretkeltä 14.-15.10.
Sateisena aamuna klo 8 lähdimme Outokummusta Hojo-Matkat linja-autolla kohti Helsinkiä. Aamun sää oli harmaa, mutta mieliala oli korkealla. Jälleen kerran olimme lähdössä virkistävälle retkelle mukavalla porukalla. Kuljettajaksi saimme pitkästä aikaa Jussi Veijalaisen ja varmoin ottein Jussi kuljetti meidät Helsinkiin ja siellä pääsimme aina sujuvasti paikasta toiseen, vaikka Helsingissä katutöitä oli paljon meidänkin matkamme varrella. Ensimmäinen mietintää aiheuttanut tilanne tuli, kun Hotelli Presidentin edessä oli massiiviset katurakennustyöt, emmekä mitenkään päässeet kovin lähelle hotellin pääsisäänkäyntiä. Onneksi Jussilla oli tiedossa lähistöllä oleva linja-autojen pysäköintipaikka, jonne voimme pysähtyä ja siitä kävelimme porukalla hotelliin.
Kirjautuminen hotelliin sujui hyvin ja kun olimme kaikki saaneet avainkortit ja veimme matkalaukut hotellihuoneisin, niin kohta olikin aika kokoontua uudelleen hotellin pääaulaan ja siitä lähdimme kävellen Eduskuntatalolle.
Vierailijat päästetään Eduskuntatalon turvatarkastukseen juuri silloin, kun aika on pykälässä, ei aikaisemmin. Meidän porukkamme on jo sen ikäisiä ihmisiä, että tyypillisesti olemme ajoissa joka paikassa. Niin nytkin, ehdimme hyvin katsella Eduskuntataloa ulkopuolelta ja jutella keskenämme. Ajallaan pääsimme turvatarkastukseen ja sekin sujui hyvin. Omalla kohdallani kävi niin, että olin unohtanut takin taskuun pienen taskulampun ja vaikka takki meni turvatarkastuksen läpi laatikossa, niin minun piti etsiä taskulamppu taskusta ja näyttää, että se todellakin on taskulamppu. Turvatarkastuksen jälkeen laitoimme takit ja laukut lukittaviin lokeroihin. Kännykät sai ottaa mukaan ja tietysti meillä oli mukana lokeroiden avaimia, joissa on todella suuret avaimenperät, niinpä joissakin kuvissa voi näkyä hulppean kokoisia avaimenperiä numeroineen.
Tämän jälkeen pääsimme esittelykierrokselle. Osa meistä kulki yläkertaan hissillä. Eduskuntatalossa on todella paljon portaita, joten onneksi on myös hissejä, joilla voi kulkea, jos ei syystä tai toisesta voi kävellä portaita.
Eduskuntatalon on suurin osa meistä nähnyt ulkopuolelta sekä omin silmin Helsingissä käydessään että lukemattomia kertoja television ajankohtaisohjelmissa ja uutisissa. Televisiossa on tietysti nähty istuntosali, jossa kansanedustajilla on jokaisella paikkansa, mutta harvemmin näemme muita osia Eduskuntatalosta, joskus tietysti näkyy niitäkin.
Meillä oli tilaisuus päästä katsomaan Eduskuntataloa aika laajasti ja ainakin minut yllätti se miten kaunista talossa on, valaisimia, ikkunoita, portaikkoja jne. Kaikkialla huokui Eduskuntatalolle sopiva arvokkuus ja tyylikkyys. Upea talo, myös sisäpuolelta katsottuna.
Vierailulla meidän mukanamme Eduskuntatalossa oli kansanedustaja Hanna Räsänen, jonka vieraina meidät oli taloon kutsuttu. Lisäksi osan ajasta mukanamme kulki Hanna Räsäsen avustaja Mikko Männikkö sekä Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäkanslian viestinnästä Pirkko Määttälä, joka kertoi meille Eduskuntatalon historiasta ja nykykäytännöistä mielenkiintoisesti ja selkeäsanaisesti. Olemme aikaisemmillakin retkillä todenneet, että opastetuista kierroksista saa aina paljon mielenkiintoista tietoa kohteesta ja sen historiasta. Niin kävi tälläkin kertaa. Arvostus tätä koko Suomelle tärkeää rakennusta kohtaan kasvoi entisestään ja myös kiitollisuus siitä, että meillä on Eduskuntatalo, eduskunta ja ennen kaikkea itsenäinen Suomi ja demokratia. Suuret kiitokset kaikille, jotka tekivät tämän vierailun mahdolliseksi.
Yön yli nukuttiin Hotelli Presidentissä ja seuraavana aamuna nautittiin runsas aamiainen kaikessa rauhassa. Sen jälkeen oli jonkin verran aikaa käydä kaupungilla tai vaikka levätä hotellihuoneessa. Vähän ennen puolta päivää lähdimme Mannerheim museoon, jossa meille oli varattu opastettu kierros klo 12 alkaen. Koska meitä oli paljon, niin meidät jaettiin kolmeen ryhmään, joilla kaikilla oli oma opas ja lähtö opastetulle kierrokselle oli jokaisella ryhmällä eri paikasta, että emme olleet yhtä aikaa samoissa huoneissa. Opastus oli erinomainen ja opimme jälleen uutta tietoa Mannerheimista ja Suomen historiasta. Mielenkiintoista oli nähdä rakennus, jossa Mannerheim on asunut vuosia ja jossa on edelleen huonekaluja ja muitakin esineitä, jotka olivat talossa myös silloin, kun Mannerheim asui siellä. Historia tulee todellisemmaksi, kun näkee siihen liittyviä ympäristöjä ja esineitä ja kuulee elävästi kerrottuna mielenkiintoisia yksityiskohtia. Jokainen opas kertoo asioista omalla tavallaan ja siksi samassa museossa voi käydä monta kertaa ja jokaisella kerralla voi kuulla uusia asioita ja vaikka kuulisi toiseenkin kertaan, niin ne jäävät paremmin mieleen. Kiitos hienosta museokierroksesta ja taitavista opastuksista.
Museosta lähdimme kohti Mäntsälää, jossa kävimme lounaalla. Ihan miettimättä tuli mieleen laulu Mäntsälä mielessäin ja tietysti se jäi joksikin aikaa korvamadoksi. Hyvän lounaan jälkeen jaksoimme istua autossa Mikkeliin saakka. Siellä kävimme iltapäiväkahvilla tai taisi olla jo iltakahvista kysymys. Sitten vielä viimeinen istumisrupeama ja klo 20 jälkeen saavuimme Outokumpuun.
Kiitos kaikille retken osallistujille mukavasta retkiseurasta. Kiitos taitavalle ja rauhalliselle kuljettajallemme Jussi Veijalaiselle. Paluumatkalla Jussi innostui kertomaan meille hauskoja vitsejä ja jo ennestään hauska tunnelma repesi, kun lopuksi saimme kunniakierroksen, josta aluksi vain vitsailtiin. Kiitos jälleen kerran matkavastaava Einelle, joka luotettavasti ja iloisesti opasti ryhmäämme koko reissun ajan. Einekin innostui kertomaan vitsejä paluumatkalla, varmaan Jussin esimerkin innostamana. Matka loppui Outokumpuun, mutta ties miten hauskaksi matkanteko olisikaan yltynyt, jos reissu olisi ollut pidempi. Tästä on hyvä alkaa odottamaan seuraavaa reissua, pianhan me Einen kanssa jo lähdemme Hojo-Matkat toimistoon kesäretkeä suunnittelemaan ja kevääseen mennessä Kirsi Veijalainen tekee meilille hyvän retkiohjelman.
Retken tunnelmia kirjasi Hilkka Malinen
Kuvat Hilkka Malinen ja Eine Salomäki
